Siirry pääsisältöön

Tutkimus

Perustutkimus
Valtaosa AMI-keskuksen tieteellisistä tuloksista perustuu AMI:n palveluita hyödyntävien tutkimusryhmien tutkimuksiin. Vuosikertomuksissa on listattuna näiden tutkimusryhmien julkaisut, väitökset ja esitykset.	Kuva Linda Henrikssonin luvalla
Tekninen tutkimus ja menetelmäkehitys
AMI-keskuksen teknisen kehitystyön tavoitteena on uusien laitteistojen ja ohjelmistojen luominen erityisesti toiminnallisen magneettikuvauksen tueksi sekä tukea käyttäjäryhmien tutkimustyötä parantamalla oheislaitteiden, kuten ärsykejärjestelmien ja signaalianalyysin, toiminnallisuutta ja käytettävyyttä. Tekninen kehitystyö on toteutettu yhteistyössä AMI-keskuksen henkilöstön, Kylmälaboratorion Aivotutkimusyksikön (Aalto-yliopisto) sekä Lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitoksen (Aalto-yliopisto) tutkijoiden kanssa. AMI-keskuksen henkilökunta tarjoaa myös jatkuvasti opetusta ja konsultointia käyttäjille. Aiempaan tekniseen tutkimukseen ja menetelmäkehitykseen voi tutustua syvällisemmin vuosikertomuksien avulla.	Kuva Linda Henrikssonin luvalla
Kuva Teemu Rinteen luvalla	Tällä hetkellä panostamme erityisesti pulssisekvenssien kehitystyöhön. AMI-keskuksessa toimii fysiikan tutkijatohtori Systeemisen neurotieteen ja aivokuvantamisen huippuyksikön rahoituksella. Projektissa tutkitaan steady-state free precession-sekvensien käyttöä toiminnallisessa magneettikuvauksessa. Seuraamme aktiivisesti MR-fysiikan ja teknologian kirjallisuutta, jotta kykenisimme ylläpitämään korkeatasoista magneettikuvauksen osaamista yksikössämme.
Vuoden 2010 syksyllä saimme 16-kanavaisen pääkelan, jolla voimme saavuttaa arviolta 30% paremman signaali-kohinasuhteen. Uuden kelan myötä myös mahdollisuudet kiihdytettyyn kuvaukseen ovat kasvaneet verratuna 8-kanavaiseen pääkelaan. Vastaanottavien kelaelementtien lukumäärän nousu tukee rinnaikkaiskuvauksen kehittämistä sekä erottelukyvyn parantamista. Käänteinen magneettikuvantaminen (magnetic resonance inverse imaging, InI) on yksi varteenotettava menetelmä ajallisen erottelukyvyn kasvattamiseksi jopa 100 millisekuntiin perinteisen 1-2 sekunnin sijasta. Luonnollisesti ajallisen erottelukyvyn kasvattaminen vaikuttaa paikkaerottelukykyyn, joten INI soveltuu parhaiten erityisen aikakriittisten kysymysten tarkasteluun. Monikanavakelat tukevat tärkeällä tavalla tämänkaltaisten menetelmien kehittämistä.